Mitä uskot itsestäsi?

”Näkemys jonka omaksut itsestäsi vaikuttaa syvällisesti siihen, miten elät elämäsi.”

-Caron Dweck.

Joyllan verkkokurssilla Kohti kukoistavaa elämää yhtenä aiheena oli Mindset, eli ajattelutapa/ mielenlaatu. Aihetta tutkinut Carol Dweck on jakanut mindsetit kahteen ryhmään: olemusajatteluun (fixed mindset) ja kasvuajatteluun (growth mindset). Olemusajattelun mukaan meidän ominaisuutemme, taitomme ja älykkyytemme ovat meille annettuja ja emme pysty itse niihin kovinkaan paljon vaikuttamaan. Ajatteluun kuuluu myös pelko epäonnistumisesta, voittamisen arvostaminen, sekä tunne että kokoajan on toisten ihmisten arvostelun alaisena.

Kasvuajatteluun sen sijaan kuuluu vähän positiivisempi ajattelu. Sen mukaan ihmisen on mahdollista kehittää omia ominaisuuksiaan. Ne taidot jotka meillä ”on jo luonnostaan” ovat vain lähtöpiste ja sen tasosta riippumatta aina voi kehittyä ja saavuttaa suurta.

koli

 

On selvää että kasvuajattelusta olisi meille paljon hyötyä. Näin ajatellen emme antaisi omien lähtökohtien tai puuttuvien taitojen vaikuttaa siihen mitä haluamme elämässämme saavuttaa. On esimerkiksi hyvin tyypillistä ajatella että ”minulle ei vaan ole suotu laulun lahjaa” ja jättää haaveet laulamisesta muille. Kuitenkin laulaminen on opittavissa oleva taito siinä missä moni muukin asia. Käsitykseen omista kyvyistämme on saattanut vaikuttaa joku hyvinkin pieni asia mitä meille on esimerkiksi lapsuudessa sanottu. Se on iskostunut mieleemme ja vaikuttaa meihin ilman että edes tiedostamme sitä. Noista rajoittavista uskomuksista olisi hyvä päästä eroon. Kun saamme avattua omaa ajatteluamme laajemmaksi, voimme huomata sen miten olemme itse seisseet oman kasvumme tukkona. Oli uskomus sitten lähtöisin itsestämme tai ulkopuoleltamme, niin se on mahdollista purkaa. Esimerkiksi Albert Einsteinin opettaja sanoi hänelle että ”Olet akateemisesti heikko lahjainen” ja Walt Disneylle sanottiin että häneltä puuttuu luova mielikuvitus. On siis hyvin tärkeää että uskomme itseemme ja teemme niitä asioita jotka tuntuvat merkityksellisiltä.

DSC_7679 kopio

 

”Pyri siis antamaan kehuja ja keskittymään vaivannäköön ja yrittämiseen”.

Kasvuajattelua olisi hyvä huomioida myös kasvatuksessa ja opetuksessa. Aihetta on tutkittu mm. kouluikäisten parissa niin, että toisen ryhmän oppilaita oli kehuttu fiksuiksi hyvien tulosten perusteella ja toisen ryhmän oppilaita taas kehuttu hyvästä yrityksestä ja vaivannäöstä. Tutkimuksessa oli huomattu se, miten ensimmäisen ryhmän oppilaat eivät olleet enää niin innokkaita osallistumaan seuraaviin tehtäviin, koska pelkäsivät sitä etteivät enää onnistuisi. He eivät halunneet enää uusia tehtäviä tai valehtelivat tuloksia paremmaksi mitä ne olivat. Sen ryhmän oppilaat ketä oli kehuttu hyvästä yrityksestä olivat innokkaita kokeilemaan tulevia tehtäviä ja mikäli epäonnistuivat niissä, niin ajattelivat etteivät vaan olleet tehneet tarpeeksi töitä. He halusivat suorittaa uusia tehtäviä jotta oppisivat lisää, eivätkä huijanneet tuloksiaan paremmaksi. Pyri siis antamaan kehuja ja keskittymään vaivannäköön ja yrittämiseen.  Hyvät arvosanat eivät takaa ammatillista menestystä on koulumaailmaan liittyvä hyvä kirjoitus aiheesta.

”Mielemme on valvavan voimakas ja muuttamalla omia negatiivisia uskomuksiamme voimme saavuttaa hyvin paljon”.

Jos tunnistat itsessäsi olemusajattelua, niin voit pyrkiä kuuntelemaan sitä. Millasia uskomuksia sinulla on itsestäsi? Mistä ne ovat syntyneet? Voit kyseenalaistaa kaikki uskomukset ja luoda niiden tilalle uusia. Voit esimerkiksi jatkaa lauseita ”Minä en ikinä pystyisi…”, ”En osaa…”, ”Olen niin huono…”. Sen jälkeen tarkastele lauseita ja mieti ovatko ne oikeasti totta. Mielemme on valvavan voimakas ja muuttamalla omia negatiivisia uskomuksiamme voimme saavuttaa hyvin paljon. On hyvä myös miettiä omien läheistemme hyviä puolia ja kertoa niistä heille. Erityisesti vanhempien omille lapsilleen sanomat sanat voivat jäädä pyörimään mieleen vuosikausiksi. Lapset ovat vielä ”tyhjiä tauluja”, ja meidän olisi hyvä miettiä sitä mitä noihin tauluihin kirjaamme.

attitude-is-a-little-thing

Omaan tekemiseemme vaikuttaa suurelta osalta myös motivaatio. Sillä on paljon merkitystä tuleeko motivaatio sisältäpäin; omista haaveistamme ja tavoitteistamme, vai ulkoapäin tulevista paineista. Itseohjautuvuusteorian mukaan ihmisellä on kolme perustarvetta jotka ovat edellytyksiä hyvälle elämälle ja edesauttavat sisäisen motivaation syntymistä. Ensimmäisenä on autonomia. Eli se että voi itse päättää omista tekemisistään ja saa toimia arvojensa mukaan. Toisena on kyvykkyys. Se liittyy siihen että ihminen haluaa kokea onnistumisia ja sitä että saa aikaan asioita. Kolmantena on yhteenkuuluvuuden tarve, jossa on tärkeää tuntea yhteyttä toisten ihmisten kanssa ja kokea aitoa kanssakäymistä. Tässä kohtaa onkin hyvä miettiä sitä, että miten moni sulkeutunut nuori tai yksinäinen vanhus pääsee kokemaan noita asioita. Yleisesti kaiken huonon käytöksen takana on nähdyksi ja kuulluksi tulemisen tarve tai huonommuuden ja häpeän tunne omasta itsestä.

Seuraavan kerran siis kohdatessasi huonoa käytöstä joltakin toiselta ihmiseltä, voit suuttumuksen sijaan miettiä että mistä tuo käytös juontaa juurensa. Yritä olla tuomitsematta ja mieti miten osaisit olla avuksi. Pienetkin hyvät teot tai sanat voivat auttaa toista ihmistä muuttamaan omaa käsitystä itsestään. Älä vastaa vihaan vihalla vaan myötätunnolla. Muista sama myötätunto myös itseäsi kohtaan ❤

 

 

 

Oletko onnellinen nyt, vai sitten kun?

Perinteisen psykologian rinnalle on noussut viime aikoina huiman suosion saanut positiivinen psykologia. Tieteenala sai alkunsa vuonna 1998 ja sitä hyödynnetään yksilöiden ja yhteisöjen kukoistuksen edistämiseksi. Jos ajattelemme janan joka on asteikolla -10 ja +10, niin perinteinen psykologia keskittyy pääosin siihen, miten pääsemme miinuspuolelta nollatilaan. Kun taas postiivinen psykologia keskittyy siihen miten nollatilasta pääsee ns. kukoistuksen puolelle, eli plussa lukemille. Myös niin sanottuja negatiivisia ilmiöitä ja niiden mahdollisia hyviä vaikutuksia tutkitaan positiivisen psykologian toisessa aallossa.

Tunnetun onnellisuustutkimuksen mukaan keskimäärin 40 % meidän onnellisuudestamme on sellaista, johon voimme omilla toimillamme itse vaikuttaa

Olen jo jonkin aikaa ollut mukana positiivisen psykologian verkkokurssilla Kohti kukoistavaa elämää, joka perustuu kukoistuksen kehykseen. Sen elementit ovat myönteisyys, uppoutuminen, ihmissuhteet, merkitys, aikaansaaminen ja elinvoimaisuus. Ensimmäinen aihe, eli myönteisyys on paljon sitä miten päätät suhtautua asioihin. Onko lasisi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä. Myönteisyys ei tarkoita sitä että aina täytyisi olla onnellinen tai iloinen. Enemmän se tarkoittaa sitä, että hyväksyt myös kurjat ja pahalta tuntuvat tunteet ymmärtäen että ne kuuluvat elämään. Myös elämän vaikeimmista hetkistä voi löytää jotakin hyvää. Yleensä elämässä vastaan tulevat haasteet kertovat meille jotakin. Kipu auttaa muutoksen tekemisessä. Yleensä elämässä tulleet kriisit näyttävät vasta jälkeenpäin sen hyvän mitä niistä seurasi.

insta3-1

Miten usein ajattelemmekaan olevamme onnellisia sitten kun.. odotamme aina jotakin tapahtuvaksi. Kuitenkin, sitten kun se jokin tapahtuu voi elämässämme olla taas uusia vaikeuksia. Samaan aikaan olisi siis tärkeää arvostaa tätä hetkeä ja nähdä se hyvä mitä itsellä on, ja toisaalta taas tiedostaa omat haaveensa ja kulkea rohkeasti niitä kohti. Myönteisyys ei ole asioihin tyytymistä. Myönteistä ajattelua voi harjoittaa pitämällä kiitollisuus päiväkirjaa. Voit joka ilta kirjata muutamia asioita ylös joista olet kiitollinen. Harjoitus on hyvä iltarutiini myös lasten kanssa, jolloin mietitään yhdessä kuluneen päivät kivoimmat jutut. Niihin mietteisiin on mukava nukahtaa.

 

Positiivisessa psykologiassa ajatellaan, että jokainen voi itse antaa elämälleen sen merkityksen. Kun tiedät vastauksen siihen, miksi nouset aamulla sängystä ja miksi olet täällä, saat elämääsi intoa ja intohimoa ja jaksat jatkaa vastoinkäymisistä huolimatta. Merkitys yhdistää myös meidän menneisyytemme, nykyhetkemme ja tulevaisuutemme ja voimme ymmärtää erilaisia kokemuksia elämässämme. Oman elämän merkitys on iso asia ja merkityksen löytäminen ja tämän mukaan eläminen tuntuu mahtavalta.

 

Merkityksettömyyden tunne on tutkimusten mukaan yhteydessä mielenterveys- ja riippuvuusongelmiin. On siis hyvä tiedostaa omat arvot ja ne asiat jotka tuntuvat itsestä merkityksellisiltä. Toimitko omien arvojesi mukaan? Teetkö niitä asioita joilla on sinulle merkitystä? Välillä voi olla hyvä pysähtyä miettimään näitä asioita ja tarvittaessa alkaa tekemään muutoksia. Isot muutokset harvoin ovat helppoja, mutta ei ole myöskään hyvä jäädä olosuhteiden vangiksi. Toisaalta myös pienillä muutoksilla voi saada lisää merkityksellisyyttä omaan elämään. Toisten auttaminen voi olla siihen hyvä ensi askel.

 

 

Miten sinä voisit lisätä myönteisyyttä tai merkityksen tunnetta omaan elämääsi? Pystytkö löytämään jotain hyvää tilanteesta joka tuntuu tällä hetkellä kurjalta? Positiivinen psykologia on ikäänkuin mielen kuntosali. Sitä voi opiskella itsenäisesti eri teoksista, kuten esimerkiksi onnellisuusprofessori Markku Ojasen Positiivinen psykologia kirjoista. Itse sain ajatuksia ja poimin lainauksia Joyllan Kohti kukoistavaa elämää verkkokurssilta.

ajatussinulle_onnellisuus