Viikko paratiisissa; TUI Magic Life Kalawy

Viime viikon saimme viettää avomieheni kanssa kahdestaan Egyptin lämmössä. Ei siis tietysti aivan kahdestaan, mutta ilman lapsia. Nykyisessä arjessa monesti tuntuu että kahdestaan on mahdotonta käydä edes yhtä keskustelua loppuun ilman jatkuvia keskeytyksiä. Täytyy siis sanoa että tuo viikko oli luksusta. Jo pelkästään automatka Helsinkiin tuntui alkuun rentouttavalta. Sai jutella rauhassa ilman että takapenkiltä kuului jatkuvaa puheen pulputusta ja kysymysten tulvaa. Toki lapset on ihania ja rakkaita, mutta on myös ihanaa välillä kuulla omia ajatuksiaankin.

Lentokentältä hyppäsimme pikkubussin kyytiin, johon lähti meidän lisäksemme toinen suomalainen pariskunta. Ajoimme noin tunnin matkan, jonka aikana näimme pääasiassa vain hiekkaa ja vuoristoa. Lopuksi ajoimme vielä pätkän hiekkatietä ennen kuin saavuimme perille. Alkuun oli mahdoton ajatella että millainen paikka voisi löytyä niin keskeltä ei mitään. Pian kuitenkin tajusimme päässeemme loma paratiisiin, jonka laajuuden käsitimme täysin vasta myöhemmin.

56178595_397248774199205_841531951830532096_n

Loma paratiisi oli nimeltään Tui Magic Life Kalawy. Jo ensi näkemältä paikka tuntui uskomattoman upealta, mutta päivien kuluessa kokemus vain parani. Latasimme puhelimeen Tuin oman sovelluksen, josta pystyimme katsomaan jokaisen päivän aikataulun aktiviteettien osalta. Ohjelmaa oli aamu kahdeksasta aina puoleen yöhön asti. Vesi spinninkiä, jousiammuntaa, pomppukenkäilyä, kuntosalia, tennistä, erilaisia ryhmäliikuntatunteja, vesiaktiviteetteja, kokkauskurssia, elokuvia, iltaohjelmaa ja paljon muuta! Myös monenlaisia palveluja oli tarjolla, kuten kameliratsastusta, kauneushoitoja, hierontaa ja valokuvausta. Alueella oli myös oma kauppakuja, josta saattoi ostaa matkamuistoja ja tulijaisia usean päivän tinkimisten ja neuvottelujen jälkeen. Lähtöhinnat olivat kovat. Esimerkiksi itsellemme ostetun papyruksen hinta oli alkuun 1000€, mutta lopulta maksoimme siitä 50€! Jossakin vaiheessa kaupanteko alkoi kyllä puuduttaa, eikä kauppakujalle tehnyt mieli juuri pysähdellä. Kuitenkin juuri tuosta papyrus myyjästä tuli meille sellainen tuttavuus, jonka luona oli ihan hauskakin käydä välillä rupattelemassa. Nyt meidän makuuhuoneen seinää koristaa komea pimeessä hohtava leijona taulu.

56208337_403728613744035_2910920402760892416_n

Alueelta poistuimme kahtena päivänä, jolloin toisella kerralla kävimme kaupunkikierroksella Hurghadassa ja ostoksilla isommassa ostoskeskuksessa (Senzo Mall) ja toisella kertaa järjestetyllä päiväretkellä Mahmyan saarella. Kaupunkikierros oli siitä mielenkiintoinen, että siinä saimme nähdä ripauksen aitoa Egyptiä. Liikenne oli melko kaoottista ja markkinoilla aika tiivis tunnelma. Markkinoilla myytiin pääasiassa hedelmiä ja kasviksia, mutta myös lihaa niin että osittain leikattu ruho roikkui siellä lähes 30 asteen helteessä. Sitä ei tehnyt mieli ostaa.

Mahmyan saaren reissu taas oli ihanan rentouttava retki, jolloin saimme nauttia parin tunnin jahti ajelusta, snorklauksesta ja päiväunista rantamajassa. Reissun jännittävin kokemus tapahtui, kun lähdimme saarelta snorklaamaan isommille koralliriutoille. Isoja jahtiveneitä oli parkkeerattu merelle vierekkäin ja sieltä halukkaat saivat hypätä veteen. Itselleni vesi ei ole koskaan ollut oikein oma elementti ja olen myös todella kylmän arka. Uskaltauduin kuitenkin veteen muiden mukaan. Jonkin aikaa siellä oltuani koin oman elämäni Titanic hetken. Suuri joukko ihmisiä oli saman riutan ympärillä niin, että välillä ei voinut välttyä tulemasta kosketuksiin jonkun kanssa. Valkoisia pelastusliivejä näkyi kellumassa siellä täällä ja pelastusveneet lipuivat vähän matkan päässä pilliin viheltäen. Oman miehen sijainnista ei ollut tietoakaan ja tuli mieleen alkaa huutaa ”Jack, Jaaaack!” Ymmärsin kuitenkin että ehkä on parempi vain laittaa pää takaisin veden alle ja polskia pois ruuhkasta. Olinhan jo nähnyt ihan hyvän katsauksen värikkäitä koralleja ja erilaisia kaloja.

56352766_1629305973839713_7190881624194547712_n

Loman ruokatarjontaa ei voi ehkä kyllin ylistää. Oli vapauttavaa kun yhtenäkään päivänä ei tarvinnut miettiä minne menisimme syömään, eikä ollut tarvetta käsitellä rahaa. All inclusive palveluun kuului aamupala, lounas ja päivällinen, sekä kaikki juomat allas ja rantabaareista. Myös pienempää purtavaa sai baarista ruokailuaikojen ulkopuolelta. Ensimmäiset päivät menivät niin, että söimme pelkästään aamupalan ja päivällisen. Lounaalle ei tullut tarvetta mennä. Ruuat vaihtelivat joka päivä ja tarjontaa oli hyvin monipuolisesti. Myös henkilökunta oli todella ystävällistä. Lisäksi sain kokea hauskan yllätyksen omana syntymäpäivänäni. Meidät ohjattiin kukkasin koristeltuun pöytään ja jälkiruuaksi kannettiin kokonainen kakku raikuvan onnitteluesityksen kera. Ravintolassa raikuivat ablodit ja onnentoivotuksia jaeltiin. Tästä palvelusta annoimme henkilökunnalle tippiä, joka otettiin vastaan suurta kiitollisuutta osoittaen.

Iltaohjelmistossa oli monenlaisia tanssiesityksiä, tuli- ja valoshow´ta, elokuvia ja rantabileitä. Joku ilta mietimmekin että olisihan se ollut hauskaa ottaa muutama drinkki ja jäädä mukaan bileisiin. Olimme kuitenkin niin väsyneitä aina päivän aktiviteettien ja täyttävän illallisen jälkeen, että menimme ihan hyvissäajoin nukkumaan. Yhtenä aamuna heräsinkin jo seitsemältä siihen, että olin nukkunut tarpeeksi. En muista ihan äskettäin sellaista käyneen. Tällä rytmillä saimme parhaiten päivistä kaiken irti, sekä unikiintiöt täyteen.

Ainut asia johon reissun aikana en ollut tyytyväinen, oli kasvohoito jossa kävin hotellin omalla Wellness osastolla. Rannalla ollut myyntimies esitteli minulle kasvohoidon, johon kuuluisi ihon puhdistus, sekä kasvo ja päähieronta. Koska oma ihoni oli huonossa kunnossa, niin olin valmis maksamaan hoidosta 75€, eli suunnilleen saman kuin Suomessa. Tässäkin lähtöhinta oli kovempi. Sain ajan samalle päivälle, mutta harmikseni palvelu oli suuri pettymys. Nuori mies otti minut hoitolassa vastaan ja aloitti hoidon. Jo alkuun tuntui omituiselta ettei mies istunut pääni takana, kuten kasvohoidossa normaalisti, vaan hän seisoi vierelläni ja ravasi vähän väliä kauempana hakemassa tarvikkeita. Tekeminen oli hyvin katkonaista ja vaikka hoidossa oli kyllä tavallisessa ihonpuhdistuksessa käytettyjä menetelmiä, niin kaikki vaiheet tehtiin mielestäni hyvin pintapuolisesti, sieltä täältä. Ihonpuhdistusrautaa hän käytti ainoastaan nenän alueella, hyvin pikaisesti, vaikka puhdistettavaa olisi kyllä ollut koko kasvoilla. Myöskään kasvohierontaa en kokenut saavani ja päähieronta oli muutamia edestakaisia liikkeitä ohimoilla. Kasvojen pyyhkiminen taas tapahtui märällä pyyhkeellä, josta tuli tunne että monenkohan kasvoilla sama pyyhe on käynyt ennen minua. Lopussa tekijä näytti peilistä kysyäkseen olenko tyytyväinen, mutta koska hän ei puhunut englantia niin en alkanut ilmaisemaan hänelle tyytymättömyyttäni. Sen sijaan tein sen hänen läsnöollessaa jollekin ”isommalle pomolle” vastaanotossa. Minut otettiin sivuun ja kävimme jonkin aikaa keskustelua siitä mihin en ollut hoidossa tyytyväinen. Palautetta ei otettu kovin hyvin vastaan. Lopulta maksoin palvelusta 50 euroa. Samaan palveluun en menisi toiste. Voi toki olla että tekijöitä on eri tasoisia, mutta itselleni jäi tästä vähän huijattu olo.

Kuitenkin yksi esimerkki hyvästä palvelusta oli paikallinen valokuvaaja, jolla oli oma toimipiste hotellin pihalla. Minusta oli ihana ajatus että saisimme meistä yhteisiä kuvia ilman, että tarvitseisin itse viritellä kameraa milloin minnekin ja juosta kuvaan itselaukaisinta käyttäen. Kuvaaja oli hyvin ystävällinen mies, joka ohjasi meitä yksityiskohtaisesti koko kuvausten ajan, sekä otti huomioon toiveemme. Kuvaukset olivat ohi noin tunnissa ja illalla pääsimme katsomaan kuvat läpi. Hän tarjosi meille pakettia johon olisi kuulunut kaikki kuvat, sekä kuvakirja. Päädyimme kuitenkin valitsemaan vain 12 kuvaa 5€:n kappalehintaan. Hinta oli minusta erittäin kohtuullinen ja olemme myös kuviin hyvin tyytyväisiä.

Pääsin myös itse jonkin verran kuvailemaan, vaikkakin pyrin siihen että en kuljettaisi kameraa mukana jokapaikkaan. Kuvaaminen on kuitenkin sitä josta nautin, ja etenkin noissa maisemissa! Mietinkin että ei olisi huono juttu ollenkaan työskennellä kuvaajana tuontyyppisessä matkailukohteessa. Tuollaisissa paikoissa voisi olla kysyntää myös Microbladingille, kuumakivihieronnalle, kampaamopalveluille ja meikkauksille. Ehkä voisin myös opiskella ryhmäliikuntaohjaajaksi, josta olen vähän haaveillutkin. Eiköhän noilla osaamisilla aukeaisi yksi työpaikka jostakin ihanasta lomakohteesta! Ainakin voi unelmoida.

Pieneksi haittapuoleksi reissussa aiheutui se, että onnistuimme polttamaan ihomme aika lahjakkaasti. Vaikka emme juurikaan pötköilleet auringossa, niin olimme kuitenkin suurimman osan päivästä liikkeellä kevyessä vaatetuksessa tai uikkareissa. Tämän olisi voinut välttää ostamalla kunnon auronkovoiteen heti ensimmäisenä päivänä. Ensimmäinen versio oli selkeästi liian kevyt. Ihomme kuoriutuikin niin olkapäistä, selästä, nenästä kuin korvistakin. Aina yhtä ihana näky on puna-valkoinen turisti bikinit päällä. Noh, nyt tuo punoitus on vaihtunut ihan kauniiksi rusketukseksi.

DSC_5088

Kaikenkaikkiaan loma oli oikein onnistunut. Palvelun laatua ei olisi voinut parantaa monessakaan kohtaa ja tarjontaa oli enemmän kuin riittävästi. Toki aitoa Egyptiä emme nähneet kuin ripauksen, mutta saimme kyllä juuri sen mitä toivoimmekin; rauhallista aikaa kahden, rentoutumista, hauskaa tekemistä, hyvää ruokaa ja lämpöä. Samaan paikkaan lähtisimme mielellään uudestaankin esimerkiksi lasten kanssa. Lämpimät suositukset Egyptin lämmölle.

 

 

 

 

 

 

Niin on ihmisen hyvä olla

DSC_1390 kopio

Nyt kesän koittaessa olen päässyt taas tekemään enemmän töitä meikkausten ja kuvausten parissa. Yksi aurinkoinen työpäivä alkoi aamupäivän meikkauksella ja jatkui ilta yhdeksään häiden kuvaamisella. Nautin kyllä todella paljon tuosta juhlatunnelmasta ja on niin kiva päästä osallistumaan toisten tärkeään päivään ja vieläpä ikuistaa se. Tunnen oloni hyvin kotoisaksi ihmisten parissa ja melko pian koen myös olevani osa porukkaa, vaikka en siihen oikeasti kuulukaan. Ehkä noissa hääpäivissä on vaan oma taianomainen tunnelmansa.

On ihana päästä osallistumaan toisten iloon ja onnenkyyneliin. Hauskanpitoon ja seuraleikkeihin. Vaikkakin osallistuminen tapahtuu kameran takaa, niin nautin silti noista tilanteista. Liian syvälle tunnelmaan uppoutuminen ei kuitenkaan ole hyvästä. Näissäkin häissä morsiamen ryöstö tapahtui niin salaman nopeasti, että ei ollut monesta sekunnista kiinni että olisin missannut koko tilanteen. Täytyy siis muistaaa pysyä valppaana!

DSC_1570

DSC_1483

Työergonomia ei myöskään aina ehkä ole ihan parhaasta päästä. Usein huomaan eläytyväni kuvaamiseen niin, että löydän itseni mahaltaan nurmikolta tai mitä ihmeellisimmistä asennoista. Selkäkivut ovat vaivanneet minua jo kampaamoaikoihin ja joskus edelleen joudun kärsimään niistä. Onneksi nuo ihmeasennot eivät kuitenkaan ole sen pidempiaikaisia, niin ne kestää kyllä. Ehkä ne kivut sopivasti muistuttelevat siitä että omasta lihaskunnosta olisi hyvä pitää parempaa huolta.

34348135_10156307746358076_4655485399127293952_n

Meikkejäkin on kyllä niin super ihana tehdä, mutta samalla kuitenkin tunnen omat taitoni sillä saralla vielä vajaaksi. Meikkivalikoimani ei ole niin laaja mitä haluaisin ja osaaminen vain perustasoa. Meikkaaminen on myös (kaiken muun ohella) sitä jossa todella haluaisin kehittyä. Olen kuitenkin iloinen että meikit joilla teen, ovat suurimmaksi osaksi luonnonkosmetiikkaa. Tässäkin seuraavan kuvan meikissä muut tuotteet kuuluvat siihen kategoriaan, paitsi eyeliner.

DSC_2728 kopio

Viime viikonloppuna pääsin jälleen kuvaamaan myös Kolin kauniisiin maisemiin. Kävimme ystäväporukalla kiertämässä upean näköalareitin ja nauttimassa piknikin Akka-Kolin kallioilla. Ulkoilun jälkeen oli ihanaa päästä vielä rentoutumaan Koli Relax Spa:han. Reissu oli kaikinpuolin onnistunut ja luulen että ottamiini kuviin sain tallennettua pienen palan sen päivän tunnelmaa. Elokuussa pääsen vielä tekemään yhden hääkuvauksen noihin samoihin maisemiin. Maltan tuskin odottaa! Myös kolmen päivän vaellus on suunnitteilla tehtäväksi Kolille. Sinne vaan tuskin otan ykkös kameraa mukaan. Suurin haasteeni sille reissulle mahtaakin olla se, että pääsen etenemään suunnitellusti ilman, että pysähtyisin joka välissä kuvien ottoon. Jospa vaan pystyisin nauttimaan hetkistä niinkuin ystäväni seuraavissa kuvissa. Näihin tunnelmiin ei kaipaa mitään lisää. Luonnossa on ihmisen hyvä olla.

DSC_2980 kopioDSC_2917 kopio