Oletko onnellinen nyt, vai sitten kun?

Perinteisen psykologian rinnalle on noussut viime aikoina huiman suosion saanut positiivinen psykologia. Tieteenala sai alkunsa vuonna 1998 ja sitä hyödynnetään yksilöiden ja yhteisöjen kukoistuksen edistämiseksi. Jos ajattelemme janan joka on asteikolla -10 ja +10, niin perinteinen psykologia keskittyy pääosin siihen, miten pääsemme miinuspuolelta nollatilaan. Kun taas postiivinen psykologia keskittyy siihen miten nollatilasta pääsee ns. kukoistuksen puolelle, eli plussa lukemille. Myös niin sanottuja negatiivisia ilmiöitä ja niiden mahdollisia hyviä vaikutuksia tutkitaan positiivisen psykologian toisessa aallossa.

Tunnetun onnellisuustutkimuksen mukaan keskimäärin 40 % meidän onnellisuudestamme on sellaista, johon voimme omilla toimillamme itse vaikuttaa

Olen jo jonkin aikaa ollut mukana positiivisen psykologian verkkokurssilla Kohti kukoistavaa elämää, joka perustuu kukoistuksen kehykseen. Sen elementit ovat myönteisyys, uppoutuminen, ihmissuhteet, merkitys, aikaansaaminen ja elinvoimaisuus. Ensimmäinen aihe, eli myönteisyys on paljon sitä miten päätät suhtautua asioihin. Onko lasisi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä. Myönteisyys ei tarkoita sitä että aina täytyisi olla onnellinen tai iloinen. Enemmän se tarkoittaa sitä, että hyväksyt myös kurjat ja pahalta tuntuvat tunteet ymmärtäen että ne kuuluvat elämään. Myös elämän vaikeimmista hetkistä voi löytää jotakin hyvää. Yleensä elämässä vastaan tulevat haasteet kertovat meille jotakin. Kipu auttaa muutoksen tekemisessä. Yleensä elämässä tulleet kriisit näyttävät vasta jälkeenpäin sen hyvän mitä niistä seurasi.

insta3-1

Miten usein ajattelemmekaan olevamme onnellisia sitten kun.. odotamme aina jotakin tapahtuvaksi. Kuitenkin, sitten kun se jokin tapahtuu voi elämässämme olla taas uusia vaikeuksia. Samaan aikaan olisi siis tärkeää arvostaa tätä hetkeä ja nähdä se hyvä mitä itsellä on, ja toisaalta taas tiedostaa omat haaveensa ja kulkea rohkeasti niitä kohti. Myönteisyys ei ole asioihin tyytymistä. Myönteistä ajattelua voi harjoittaa pitämällä kiitollisuus päiväkirjaa. Voit joka ilta kirjata muutamia asioita ylös joista olet kiitollinen. Harjoitus on hyvä iltarutiini myös lasten kanssa, jolloin mietitään yhdessä kuluneen päivät kivoimmat jutut. Niihin mietteisiin on mukava nukahtaa.

 

Positiivisessa psykologiassa ajatellaan, että jokainen voi itse antaa elämälleen sen merkityksen. Kun tiedät vastauksen siihen, miksi nouset aamulla sängystä ja miksi olet täällä, saat elämääsi intoa ja intohimoa ja jaksat jatkaa vastoinkäymisistä huolimatta. Merkitys yhdistää myös meidän menneisyytemme, nykyhetkemme ja tulevaisuutemme ja voimme ymmärtää erilaisia kokemuksia elämässämme. Oman elämän merkitys on iso asia ja merkityksen löytäminen ja tämän mukaan eläminen tuntuu mahtavalta.

 

Merkityksettömyyden tunne on tutkimusten mukaan yhteydessä mielenterveys- ja riippuvuusongelmiin. On siis hyvä tiedostaa omat arvot ja ne asiat jotka tuntuvat itsestä merkityksellisiltä. Toimitko omien arvojesi mukaan? Teetkö niitä asioita joilla on sinulle merkitystä? Välillä voi olla hyvä pysähtyä miettimään näitä asioita ja tarvittaessa alkaa tekemään muutoksia. Isot muutokset harvoin ovat helppoja, mutta ei ole myöskään hyvä jäädä olosuhteiden vangiksi. Toisaalta myös pienillä muutoksilla voi saada lisää merkityksellisyyttä omaan elämään. Toisten auttaminen voi olla siihen hyvä ensi askel.

 

 

Miten sinä voisit lisätä myönteisyyttä tai merkityksen tunnetta omaan elämääsi? Pystytkö löytämään jotain hyvää tilanteesta joka tuntuu tällä hetkellä kurjalta? Positiivinen psykologia on ikäänkuin mielen kuntosali. Sitä voi opiskella itsenäisesti eri teoksista, kuten esimerkiksi onnellisuusprofessori Markku Ojasen Positiivinen psykologia kirjoista. Itse sain ajatuksia ja poimin lainauksia Joyllan Kohti kukoistavaa elämää verkkokurssilta.

ajatussinulle_onnellisuus