Ihoa oppimassa

Olen taistellut oman ihoni kanssa jo vuosia. Välillä katson peilistä ja ihastelen sitä miten tasaiselta ja hyvältä ihoni näyttää, kun taas parin päivän päästä tilanne voi olla jo ihan toinen. Ihoni on sellainen joka reagoi hyvin herkästi kaikkiin muutoksiin. Imastoon, ruokavalioon ja stressiin, esimerkiksi. Tai näin ainakin olen itse ajatellut. En siis koskaan ole osannut eritellä sitä yhtä tekijää mikä milloinkin olisi muutoksen syynä. Kuitenkin huomaan että jo pelkästään sillä että muistan juoda riittävästi vettä, saan jo ihoani huomattavasti paremmaksi. Iho kaipaa kosteutusta, sehän on selvä.

Olen myös alkanut kiinnostua enemmän käyttämistäni kosmetiikkatuotteista. Tuntuu että markkinoilla on niin paljon erilaisia vaihtoehtoja ja hyvin eri hintaan, että miten niistä osaisi valita ne oikeat ja oikeasti toimivat tuotteet omalle iholle.

Hiljattain selaillessani luonnonkosmetiikkaa myyvien yritysten sivuja, päädyin TwistBe verkkokauppaan (https://twistbe.fi/). Niin paljon kaikkea ihanaa, että tekisi mieli kokeilla vähän vaikka mitä. Eniten kiinnostuin kuitenkin Uusi alku ihollesi -verkkovalmennuksesta. Ehkä tällaisen valmennuksen kautta oppisin oikeasti sen mitä ihoni tarvitsee. Yhteistyön kautta pääsinkin osallistumaan tuohon valmennukseen.

_DSC0798 kopio

 

Nyt valmennuksen jo käyneenä koen oppineeni useita hyviä käytännön vinkkejä ja ohjeita ihonhoitoon liittyen. Valmennuksen kesto oli neljä viikkoa ja sen pää aihealueet oli jaettu seuraavasti: 1. Mitä sinun olisi pitänyt aina tietää ihonhoidosta, 2. Miten vaikutat ihosi kuntoon elämäntapavalinnoilla, 3. Opi ostamaan kosmetiikka oikein ja säästä rahaa, sekä 4. Opi hoitamaan ihoasi oikein. Tietoa tuli niin paljon, että koko materiaali olisi hyvä käydä vielä uudemman kerran läpi. Kuitenkin yhden asian voin nostaa esille, joka oli itselleni kaikista tärkeintä tietoa, nimittäin INCI listat. Eli siis erittely siitä mitä raaka-aineita kosmetiikassa tulisi suosia ja mitä taas välttää.

Täytyy myöntää että tuon tiedon myötä tuli myös pettymyksiä. Jotkin hyvinä pitämäni tuotteet eivät enää olleetkaan niin hyviä. Voi olla etten heti pysty luopumaan kaikista tuotteista jotka sisältävät noita ”kiellettyjä” ainesosia, mutta ainakin nyt tiedostan paremmin ja muutokset voi tehdä pikkuhiljaa. Yhtenä esimerkkinä voin mainita synteettiset hajusteet (fragrance, parfume). Miten paljon ne vaikuttavat tuotteen käyttömukavuuteen, mutta ovat kuitenkin yksi eniten allergisoivimmista raaka-aine kokonaisuuksista. Myös sulfaatit (sulfate, SLES, SLS) ovat hyvin yleisiä kosmetiikkatuotteissa, mutta samalla niitä käytetään tutkimuksissa joissa halutaan ärsyttää ihoa. Sulfaatit tekevät tuotteesta liian pesevän ja siksi se koetaan ihoa ärsyttävänä ja kuivattavana aineena.

_DSC0773

Opin muunmuassa myös mllainen vaikutus ravinnolla, liikunnalla, stressillä, sekä maksan ja suoliston toiminnalla on ihon kuntoon. Sain paljon hyviä esimerkkejä tuotteista jotka ovat aidosti hyväksi iholle, sekä opin millainen on ihon luontainen rytmi. Päädyin myös tilaamaan muutamia tuotteita vinkeistä innostuneena. Tuotteet olivat Flow cosmetics -Mineraalimeikkipuuteri, Lauren Brooke creme foundation (näyte) sekä Akamuti -Organic Golden Jojoba oil ja Organic Virgin Coconut Oil. Kookosöljyä olen käyttänyt meikinpuhdistukseen, sekä ihon kosteutukseen. Meikkipuuterista ja Jojobaölystä taas tein omatekoista hoitavaa meikkivoidetta. Ihan loistava juttu! Iho jää tosi hyvän tuntuiseksi. Ohjeet meikkivoiteen tekoon löytyy täältä: https://twistbe.fi/blog/Tee-se-itse-Mineraalimeikkivoide?_bl=76

_DSC0780

Voin kyllä suositella valmennusta kaikille, jotka haluavat oppia ymmärtämään ja hoitamaan ihoaan paremmin. Oma ihoni oireilee edelleenkin osittain, mutta se onkin monen tekijän summa ja muutokset tapahtuvat pikkuhiljaa. Myös veden riittävä juonti meinaa edelleenkin vaan jäädä vajaaksi, vaikka se olisi ihan perus asia. Kuitenkin kaiken oppimani myötä on jo paljon helpompi tehdä oikeita valintoja ihon hyvinvoinnin kannalta.

Kannattaa ehdottomasti kurkata TwistBe:n sivuille. Tässä linkki valmennukseen: https://twistbe.fi/TwistBe+Uusi+alku+ihollesi+-verkkovalmennus?_tu=38524

Hyvää kuultavaa

Lukeminen on ollut minulle ihana ja rentouttava harrastus, heti kouluaikojen päättymisen jälkeen. Varsinkin peruskouluaikoihin en kovinkaan tykännyt lukemisesta. Monet äidinkielen kirja-arvostelutkin tein takakannen perusteella ja sieltä täältä otteita lukemalla. Jossakin vaiheessa aloin kuitenkin kiinnostua lukemisesta ja silloin lainasin lähes kaikki kirjat psykologian osastolta. Olin pitänyt itseäni aiemmin huonona lukijana. Esimerkiksi kokeisiin lukeminen oli minulle vaikeaa, koska monesti huomasin lukeneeni pitkänkin pätkän ilman että oikeasti ymmärsin mitä luin. Se luultavasti johtui kuitenkin siitä, ettei aihe kiinnostanut. Myöhemmin huomasin että pystyn lukemaan kokonaisen kirjan yhdessäkin päivässä, jos aihe oli tarpeeksi mielenkiintoinen.

Tämän hetkiseen arkeeni lukeminen ei ole sopinut kovinkaan hyvin. Minun on monesti vaikea pysähtyä vain lukemaan, kun ajatukset alkavat harhailla kaikissa tekemättömissä töissä. On kurjaakin miten harvoin itselleen sallii niitä hetkiä, että voisi vaan uppoutua hyvän kirjan pariin. Usean vuoden ajan olen käynyt kerran viikossa opiskelemassa venäjän kieltä. Usein tuleekin se tunne, että jos avaan jonkun kirjan sivut, niin sen tulisi olla oppikirjamme Kafe Piter. Kerran on aikaa lukea, niin lue sitten sitä hyödyllistä ja opettavaa, ei mitään hömppäromaaneja!

Onneksi tähän on kuitenkin tullut helpotus, nimittäin äänikirjat. Mikä loistava mahdollisuus ahmia ihania kirjoja ilman että ”hukkaat” aikaasi lukemiseen. Voit kuunnella kirjoja tehdessäsi kotitöitä, ajaessasi autoa, lenkkeillessä tai nukkumaan ruetessa. Uniajastin on myös näppärä toiminto, koska itse nukahdan hyvin helposti kesken kuuntelun. Puhelimeeni lataamani sovellus on siis BookBeat.

bb

Tällä hetkellä minulla on kuuntelussa Pekka Hyysalon kirja Fight back. Tämä on hyvin eri tyylinen kirja mitä yleensä tykkään kuunnella, mutta mielestäni Pekan tarinassa on paljon sellaista, josta voisimme oppia. Loistava elämänasenne ainakin. Uskomattomiakin asioita voi saada aikaan kun vaan tarpeeksi tahtoo ja yrittää. Ei pitäisi antaa oman mielen rajoittaa.

unelma

Yksi eniten pitämistäni äänikirjoista on ollut Satu Rämön ja Hanne Valtarin kirja Unelma hommissa. Olen kuunnellut sen kaksi kertaa lähes peräjälkeen. Lukijan ääni on mielestäni miellyttävä, sekä aihe on minulle hyvin henkilökohtainen ja inspiroiva. Luulen että tulen kuuntelemaan kirjan vielä kolmannenkin kerran. Helposti.

bb3

Muita kirjoja joita olen hiljattain kuunnellut on esimerkiksi Maaret Kallion Lujasti lempeä, sekä Inhimillisiä kohtaamisia. Kimmo Takasen Tunne lukkosi, Tommy Hellstenin Pysähdy -olet jo perillä ja Jutta Gustafsbergin Mielen päällä, sekä Jutan voimakirja. Myös useita kirjoja olen aloittanut kuuntelemaan, mutta lopettanut sitten kun on tuntunut ettei aihe kiinnostakaan. Miten helppoa myös tuollainen kirjojen kokeilu on siihen aikaan verrattuna, kun vielä lainasin kirjat kirjastosta.

Jos sinua kiinnostaa kokeilla BookBeatin äänikirjoja, niin alla olevan linkin kautta saat kuukauden ilmaisen kokeilujakson itsellesi. Kannattaa hyödyntää!

www.bookbeat.fi/blogitiimi

Rentouttavia kuunteluhetkiä!

Kiitos yhteistyöstä BookBeat.

Haaveita ja opastusta

Kuulin joku aika sitten ystävältäni, että hänelle oli tehty selvänäkö tulkinta. Hän kertoi kuulemastaan ja siitä, miten henkilökohtaiselta asiat olivat hänestä tuntuneet. Itse en ole koskaan aiemmin ajatellut että haluaisin erityisesti kuulla minkäänlaista ”ennustusta” elämästäni, mutta tälläkertaa kiinnostuin. Ehkä en ollut koskaan aiemmin kuullut että kukaan tuttava olisi käynyt selvänäkijällä. Luulen että kaikki alalla työskentevät eivät välttämättä tee työtä puhtaalla omalla tunnolla. Tulee mieleen Muumipeikon ja Nipsun ennustajahuijaus, jossa ennustuksia keksittiin ja toteutettiin kultakolikkojen kiilto silmissä. Tällä kertaa oli kuitenkin helpompi luottaa, kun ystävä oli jo saanut luotettavan kokemuksen.

Otin siis yhteyttä selvänäkijään ja sovimme tulkinnalle soittoajan. Hän kertoi näkevänsä kuvina viestit joita minulle lähetetään. Tulkinnalle jää siis varaa ja joskus voin itse ymmärtää merkityksen paremmin kuin hän. Odotin tulkintaa innolla.

Kun oli puhelun aika, istuin terveyskeskuksen tyhjässä kanttiinissa. Hän aloitti vielä kertaamalla mitä tulisi tekemään ja kysyi sitten mistä haluaisin kuulla. Kerroin omista ammattiosaamisistani ja kysyin, että mihin minun olisi hyvä keskittyä ja panostaa. Hän sanoi että näkee valokuvauksen vahvana osana tekemistäni. Hänelle näytettiin galleria tyyppinen tila, jossa ihmiset pysähtyvät katsomaan jollain tapaa voimaannuttavia kuviani. Kuvien kautta tuli esille myös laaja-alaisuus ja intensiivisyys. Valokuvaamisen kautta tulisin saamaan jonkinlaista nimeä tai julkisuutta. Kysyin myös blogistani. Hän kertoi että se tulisi laajenemaan ja muuttamaan muotoaan. Että tällä hetkellä minulla on jonkinlainen käymisvaihe, jossa pohdin erilaisia vaihtoehtoja. Kuitenkin lopulta asiat lähtevät vahvasti eteenpäin.

Hän kertoi näkevänsä pyörremyrskyn, joka liittyy juurikin tekemiseeni ja tämän hetkiseen ajatusprosessiini. Kerroin että olen helposti innostuvaa tyyppiä, ja koen että viimeaikoina olen hakenut sitä omaa juttuani. Tuntuu että nyt on ollut aikaa tutustua ja kokeilla. Hän kertoi että luovuus ja intuitiivisuus nousevat vahvasti esille. Että minun on tarkoituskin tuoda omaa osaamistani muiden tietoisuuteen. Pyörremyrsky on vain se ajatusprosessi joka täytyy käydä läpi ja joka tulee selkeytymään minulle ensi vuoden aikana. Hän naurahti ja kysyi että olenko hyvin kupliva ja pirskahteleva luonne. Kuulema haluaisin tehdä enemmän kuin mitä resurssit antavat myöten. Tässä hän juurikin osui naulankantaan. Hän näkee minut myös herkkänä ja hieman henkisenä ihmisenä, mutta sanoi että henkinen puoleni on vielä kypsyttely vaiheessa. Ruusu joka on vielä nupullaan. Gallerian seinällä olevat voimakuvat oli jälleen kuva joka hänelle näytettiin. Aikajakso jonka hän pystyi mainitsemaan oli viisi vuotta.

Untitled-1 copy

Tämä kuvakooste on työhöni liittyvä haavekartta, jonka tein viime keväänä yrittäjyyskurssilla. Ajattelin että haluaisin joskus työpaikan tai studion jossa voisin tehdä omia töitäni mahdollisimman monipuolisesti. Ajattelin myös että studion ikkunoissa, pöydillä sekä seinillä olisi vuokrattavaa esittelytilaa. Voisin pitää siellä myös omia valokuvausnäyttelyitäni. Ajattelen että esille tullut galleria voisi liittyä tähän haaveeseeni. Jossakin vaiheessa hän kysyi myös että tykkäänkö piirtää. Hänelle näytettiin kuva maalausvälineistä. Tämä oli mielestäni ihana muistutus siitä, että olin joskus ajatellut haluavani oppia akryylimaalausta. Haluaisin tehdä kuviani canvastauluiksi ja saada maalata niiden päälle.

Lopuksi kerroin vielä että perheessämme on tällähetkellä surua. Että osaisiko hän kertoa siitä. Hän oli hetken hiljaa ja kysyi sitten liittyikö se vanhempiini. Ehkä isääni? Kerroin että liittyy. Sitten hän kysyi että tapahtuiko sairastuminen yllättäen ja oliko ajankohtana kesä. Hänelle oli näytetty läpsäisy poskelle, sekä kesäinen maisema. Nämäkin olivat totta. Seuraavaksi hän näki sängyn, jossa on hahmo ja hänellä peitto päällä. Kerroin juuri olevani terveyskeskuksessa jossa isäni on hoidettavana. Hän on hyvin sairas.

Tämän jälkeen palasimme vielä henkisyyteeni. Kerroin yhdestä kokemuksestani joka on erityisesti jäänyt mieleeni. Eräänä syksynä kun olin juuri aloittanut valokuvausopinnot, kuvasin veteen tippuvia pisaroita. Pisarat pomppasivat vedestä kerta toisensa jälkeen pyöreän muotoisina. Kuitenkin kun välillä kävin kuvaamassa vajassamme roikkuvaa kuollutta sorsaa ja palasin takaisin pisarakuviin, niin en ollut uskoa millaisena pisara seuraavassa kuvassa näkyi. Tämä on ollut minulle merkkinä siitä että elämä kyllä jatkuu jollakin tapaa vielä täältä pois lähdön jälkeenkin.

sorsa2

Hänen kertomansa mukaan meillä isäni kanssa on sielunsopimus ja hän tulee täyttämään omaa tehtäväänsä vielä henkimaailmasta käsin. Hänestä tulee minulle se opastaja joka ohjaa ja auttaa.  Tämä oli ehkä juuri se lohdutus jota tähän hetkeen tarvitsin. Olen onnellinen siitä että isä on vielä täällä meidän kanssa, mutta nyt tuleva ei pelota enää niin paljon. Tiedän että hän tulee seuraamaan meitä ja että minäkin tulen saamaan tietoa siitä että siellä on kaikki hyvin. Isän opastamana on hyvä jatkaa.

Kiitos. https://www.facebook.com/luontaishoitola.kultasiivet/

 

Aika ryhdistäytyä

Kirjoitin aiemmin siitä, miten liikunnalle on nykyisin jäänyt liian vähän aikaa. En kuitenkaan väitä ettei minulla olisi aikaa liikkumiseen. Olen vaan päättänyt tehdä muita asioita. Ajan puute on huono selitys mille tahansa tekemättömyydelle. Kaikilla meillä on tasan saman verran tunteja päivässä, päätämme vain käyttää ne eri tavalla. Myös lasten kanssa kuntoilu onnistuu, se vaan vaatii kärsivällisyyttä ja luovuutta. Nykyisin olen tullut sen verran mukavuudenhaluiseksi, että valitsen usein liikunnan sijasta levon. Tällä hetkelläkin voisin olla suorittamassa iltajumppaa, mutta istunkin viinilasi kädessä tätä kirjoittamassa.

En ole koskaan ollut kovinkaan tavoitteellinen liikkuja. Ennemminkin fiiliksen mukaan menijä. Se ei tarkoita sitä, että lähtisin liikkumaan pelkästään silloin, kun oikein tekee mieli. Ennemminkin lähteminen on ollut se rutiini juttu, mutta lenkki tai treeni on tehty aina vähän sen hetkisen fiiliksen mukaan. Esimerkiksi lenkille lähtiessä en koskaan aseta tavoitetta että kuinka pitkän matkan juoksen tai miten nopeasti. Olen juossut ja kävellyt sen mukaan mikä hyvältä tuntuu. Olen myös aina nauttinut lenkkeillä iltaisin, kun kadut ovat tyhjät ja luonto hiljainen.

Aloitin lenkkeilyn ala-asteella käymällä pienillä juoksulenkeillä isän mukana. Se luultavasti oli joskus yleisurheilu harrastukseni lopettamisen jälkeen. Asuimme maalla, joten syksyisin ja talvisin pihasta lähtemiseen kuului se, ettei aluksi hahmottanut pimeydeltä edes tietä. Ehkä siksi en nykyisinkään osaa pelätä pimeitä lenkkipolkuja. Tällä hetkellä nuo lenkit ovat vaihtuneet tuplavaunujen työntelyyn, sekä koiran lenkitykseen. Yksin ei enää tule lähdettyä. Tässäkin tulee mietittyä tehokkuutta. Vaikka lenkki sujuisikin mukavemmin ja ilman pysähtelyjä yksin, niin ajattelen että samalla pystyn kuitenkin lenkittämään koiran tai ulkoiluttamaan lapsia. Parhaassa tapauksessa tekemään molemmat. Kolme kärpästä yhdellä iskulla.

_DSC0023

Nykyisin myös kuntosalille tulee usein lähdettyä niin, että lapset ja koira ovat mukana. Koira toki odottaa ulkona, mutta lasten kanssa olemme kuntosalilla jos väkeä ei ole paljon. Jos vaikuttaa siltä että meistä on häiriötä, niin menemme tatamin puolelle, jonne otamme muutamia välineitä mukaan. Toki treenaaminen harvoin onnistuu ilman että ohella joutuisin käyttämään esikoista pissillä, vaihtamaan kuopukselle vaippaa, keksimään kuntosalivälineistä hauskoja leluja, potkimaan välillä palloa, käyttämään kuopusta kahvakuulana tai syöttämään heille välipalaa. Kuitenkin usein laitan hyvän treenin edelle sen, että myös lapsilla olisi kivaa tekemistä. Vaikka täytyy myöntää että hyvin usein se myös tuhauttaa. Aika paljonkin. Mutta pitää vaan ajatella että ehkä niiden omien treenienkin aika vielä koittaa.

_DSC0019 kopio

En siis ole kovinkaan tottunut salilla kävijä, mutta koen satunnaisetkin käynnit paremmaksi kuin ei mitään. Ennen tein treenit aina pelkästään kotona ja lenkkipoluilla, mutta ohjatut tunnit, kuten bodypump, ovat ehdottomia lemppareitani. Tykkään siitä että voin vaan aivottomana tehdä sitä mitä neuvotaan. Nykyisin noille tunneille on vaan harmittavan pitkä matka.

Hiljattain törmäsin facebookissa mainokseen, jossa kerrottiin valmennuksesta jonka avulla opit mm. kuinka treenaat peppua (ja koko kehoa) muodokkaammaksi, vahvemmaksi ja ryhdikkäämmäksi. Kuinka treenaat tehokkasti kotona, jos et ehdi, pääse tai halua mennä salille ja kuinka voit helpoilla jutuilla parantaa kehonkoostumusta työpäivän aikana. Nämä lupaukset saivat minut ottamaan yhteyttä Maikki Marjaniemeen ja kertomaan kiinnostuksestani valmennukseen. Vaikka olenkin aina liikkunut, niin tällä hetkellä kaipaisin juurikin rutiineja liikunnan suhteen, sekä arkeeni toimivia liikuntaohjeita. Maikki oli halukas yhteistyöhön ja lupasi järjestää minut kurssille.

Pian se siis alkaisi. Kymmenen viikoinen mittainen valmennus, jolla toivon saavani selkeitä rutiineja sekä järkeä omaan liikumiseeni. Oman kroppani ”ongelmakohdat” ovat reidet ja takapuoli. Ehkä myös niihin tulisi jotain muutosta oikeiden ohjeiden avulla. Tällä hetkellä liikunnastani puuttuvat juurikin tavoitteet, sekä säännöllisyys. Ehkä enää ei ole järkevää luottaa pelkkään hyvään fiilikseen, vaan tehdä tavoitteita ja ajatella että se hyvä fiilis tulee sitten niiden myötä. Vähän jännittää se, että maltanko jättää muita asioita vähemmälle ja antaa enemmän aikaa liikunnalle. Mutta ymmärrän kuitenkin että se on oman hyvinvointini kannalta järkevä päätös. Vielä reilun viikon ajan voin ottaa kevyemmin, ennen kuin ryhdistäytyminen alkaa.

DSC_0625

Ne keitä kiinnostaa tietää enemmän aloittamastani valmennuksesta, niin kurkatkaa tänne: www.maikkimarjaniemi.fi/peppupaja/ Vielä on muutama päivä aikaa saada valmennus edullisempaan hintaan. Raportoin oman onnistumiseni viimeistään valmennuksen päätyttyä.

Anna mulle virtaa

Viime kesä ja kuluva syksy ovat olleet itselleni aika tunnerikasta aikaa. Olen ollut super iloinen ja innoissani, pääosin omaan tekemiseeni ja töihini liittyen. Mutta toisaalta on ollut myös paljon murhetta. On ollut vaikeaa pysähtyä. Välillä olen tosi väsynyt, surullinen ja kiukkuinen, toisena hetkenä taas intoa täynnä. Kuuluuhan nämä kaikki ihan normaaliin elämään, mutta nyt ne ovat kuuluneet omaani erityisen korostetusti.

Saan paljon energiaa siitä kun pystyn käyttämään luovuuttani ja toteuttamaan itseäni jollakin tapaa. Nautin kun saan tehdä rauhassa töitäni, sekä kirjoittaa tätä blogia. Myös liikunta auttaa jaksamaan paremmin. Kuitenkin eniten jaksamiseeni auttavat perheeni sekä ystäväni. Onneksi on paljon läheisiä ihmisiä joiden kanssa voi puhua asioista, purkaa pahan mielen, sekä jakaa ilot. Yksi puhelinsoitto ystävälle tai ymmärtävä halaus arjen keskellä voivat pelastaa päivän.

Pari päivää sitten sainkin oikein aimo annoksen energiaa, kun hyvä ystäväni pyysi minut luokseen energiahoitoon. Jo pelkästään hänen kanssaan keskustelemalla olo tulee joka kerta kevyemmäksi, mutta tälläkertaa keveys tuli aivan eri tavalla. Onkin harmi että niin syvään rentoutumiseen ei kotona kovin helposti pääse. Silloin kun hiljaisuus laskeutuu taloon, niin mielen valtaavat hyvät tv ohjelmat, siivoukset, seuraavan päivän valmistelut, iltapuuhat sekä ne työt. Toisaalta, nekin voivat olla niitä latautumisen hetkiä, kun vain asioita muistaisi tehdä oikealla mielentilalla läsnäollen, eikä vaan suorittaen.

hoito

Ystäväni Silja on energiahoitaja, joka tekee hoitoja kotonaan Joensuussa. Minä sain luvan pötkähtää hoitopöydälle vajaaksi tunniksi vain vastaanottamaan energiaa. Rentouttava musiikki ja paikallaan oleminen aiheuttivat sen, että taisin jopa torkahtaa. Muita tuntemuksia hoidon aikana ei juurikaan tullut, kuin että päätäni vihlaisi pari kertaa. En ole varma liittyikö se hoitoon. Myös Siljan kädet tuntuivat useassa kohtaa todella lämpimiltä.

Rentoutuneen olon jokatapauksessa hoidon myötä sain. Uskon myös siihen että hoidoilla voidaan parantaa erilaisia vaivoja. Kaikki ympärillämmehän on energiaa. ”Olemme varmasti huomanneet kuinka jokin henkilö voi antaa meille ”virtaa” kun taas joku toinen imee meidät kuiviin.” Itselleni ainakin hyvin tuttua. Sampo Manninen kirjoittaa aiheesta Hidasta elämää sivustolla. https://hidastaelamaa.fi/2012/05/mina-varahtelen-sina-varahtelet/

Energiahoidoista kiinnostuneille, sekä myös skeptikoille löytyy paljon hyvää tietoa antava video Suomen energiahoitajien sivulta. http://suomenenergiahoitajat.fi/hoitopalvelut/energiahoito/

Toivottavasti teidän syksynne on energiaa täynnä. Jos kuitenkin tuntuu että kaipaisitte sitä lisää, niin suosittelen kääntymään Siljan puoleen. Hänen yhteystietojaan voi kysellä suoraan minulta.

 

Ei lapsi käskien naura

Kaikista kuvauksista lapsikuvaukset ovat niitä, joita teen selkeästi eniten. Vaikka ne ovat monesti hyvin vauhdikkaita, niin tykkään paljon kuvata lapsia. Haasteensa kuvauksiin tuovat juurikin nopeat tilanteet ja se, että lapset eivät teeskentele iloisuuttaan. Jos ei hymyilytä, niin ei se käskienkään tapahdu. Ainakaan kovin aidot hymyt. Parasta lasten kanssa on luonnolliset tilanteet, leikki ja hulluttelu. Niissä syntyvät parhaat kuvat.

DSC_8482 kopio

Yleisesti olen huomannut, että on kaksi tapaa joilla lapset kuvauksissa toimivat. Toiset ovat niin sanotusti hitaasti lämpeneviä. He ovat aluksi tutkailevia, huomioivat kameran ja ehkä vierastavatkin sitä. Loppua kohden he alkavat päästä vauhtiin ja parhaimmat kuvat syntyvätkin juuri kuvausten loppupuolella. Toiset taas ovat intoa täynnä heti alussa. He leikkivät ja innostuvat kaikesta uudesta, mutta kuvausten edetessä virta pikkuhiljaa hiipuu. Heidän kanssaan parhaat kuvat taas tulevat yleensä alussa. Luulen että kyse on lapsen temperamentista. Kuitenkin myös sen päivän mieliala ja vireystaso varmasti vaikuttavat asiaan.

DSC_4933 kopio

Myös perhekuvauksia teen mielelläni. Toki aina on vain haastavampaa mitä enemmän kuvattavia on. Ne kuvat, joihin kaikille sattuisi hyvä ilme ja silmät auki, ovat harvassa. Juuri näissä tilanteissa korostuu se, että kuvia on hyvä olla määrällisesti paljon.

Valokuvaus kyllä antaa minulle itselleni niin paljon. Olen tosi kiitollinen että voin tehdä työkseni sitä, joka tuntuu harrastukselta ja mukavalta ajanvietolta. Yleensä kuvausten jälkeen en oikein malttaisi edes odottaa että pääsen käsittelemään kuvia. Se on niin palkitsevaa, kun on onnistunut nappaamaan sellaisia kuvia joihin itse on tyytyväinen. Vaikkakin, loppuviimein se on asiakkaan tyytyväisyys joka merkitsee eniten. Toivon että tulevaisuudessa pystyisin tekemään töitä niin monipuolisesti, etten pääsisi kyllästymään niistä mihinkään. Haluaisin säilyttää tämän innostuksen vielä silloinkin kun olen kokopäivätyössä. Ehkä pystynkin yhdistämään omat osaamiseni toimivaksi paketiksi. En nää itseäni enää tekemässä vain yhdenlaista työtä. Monipuolisuus on se mihin tähtään. Pikkuhiljaa olen alkanut myös toivoa enemmän aikaa omille töille. Näin lastenhoidon ohessa välillä tuntuu siltä, ettei aika riitä oikein kaikkeen. Kuitenkin parempaan suuntaan ollaan menossa, joten vielä toistaiseksi, on ihan hyvä näin.